LAPIN MATKALTA MÖKKISAAREEN
Lapin jylhät maisemat vaihtuivat Pohjanmaan
tasaiseen lakeuteen, kun juhannukseksi matkasimme kotiin ja mökkisaareen
viettämään keskikesän juhlaa. Täytynee vielä hetkeksi palata vaellukseen, jonka
viimeisenä Lapin lomaviikon päivänä, enteilevää sadetta uhmaten teimme
Varkaankurun reitillä. Emme kastuneet, eikä mukaan varattuja sadeviittoja tarvittu
lainkaan. Reitti oli vain neljän kilometrin mittainen, mutta vehreydessään
kaunis ja erilainen kuin aiemmin kulkemamme. Se laskeutui ensin reilusti kurun
pohjalle ja alkoi sitten nousta ylemmäksi, porrasmaisesti rakennettuja
pitkospuita pitkin. Jokaisen parin kolmen metrin pätkän jälkeen, seuraava
lankku oli aina reilun askelman verran edellistä korkeammalla. Pitkoispuita pitkin
kulku oli vaivatonta ja nousu tapahtui kuin huomaamatta. Ainakin verrattuna
kapuamiseen tunturissa kohti Ylläksen huippua.
Varkaankuru oli rehevää ja vihreys ympärillä
silmiinpistävän kirkasta. Purossa solisi kirkas vesi koko matkan ajan ja ylös päästyämme näimme veden syöksyvän rinteestä voimalla alas kuruun, valkoisena ryöppynä vaahdoten.
Illalla tuuli tyyntyi ja pääsimme soutelemaan Luosujärvelle. Aurinko paistoi kirkkaasti Lapin yöttömässä yössä ja ajantaju hämärtyi niin, ettei ymmärtänyt kellon mittaavan jo alkavan yön tunteja. Järveltä näimme, miten rannalla, pienen metsikön reunassa, kulki muutama poro. Maisema järven ympärillä oli kuin taulusta. Pala pohjoisen Suomen kesää parhaillaan. Hieman haikein mielin siinä soudellessa ajatteli seuraavan päivän kotimatkaa. Lapin loma oli onnistunut ja tarjosi hienoja kokemuksia kauniissa luonnossa. Se antoi muistojen nauhaan uusia helmiä, joista olen kiitollinen.
Kotiin on aina kuitenkin hyvä tulla. Niin nytkin. Juhannus vietettiin mökillä saaressa. Taas kerran voi vain ihmetellä, miten hurjan nopeasti aika kuluu. Kesästä täytyy nauttia nyt, kun se pitkän odotuksen jälkeen vihdoinkin on täällä. Juuri nyt aurinko paistaa korkealla heleänsinisellä taivaalla. Pikkulinnut sirkuttavat puiden latvoissa ja lokit pitävät kirkunaansa. Niiden lentoon levitettyjen siipien alla meri kimaltaa kultaa ja hopeaa. Sen seitsemän sortin kukat kukkivat luonnossa. Kesä tarjoaa parhaita antejaan.
Nautinnollisia kesäpäiviä itse kullekin.
Kommentit
Lähetä kommentti