TUUMAILUA

Viimeisiä mökkiviikonloppuja viedään. Syksy on riisunut puiden lehdistä jo reilun osan. Pudonneet lehdet kahisevat poluilla kulkiessa jalkojen alla. Ruskan värit loistavat edelleen, mutta eivät enää kirkkaimmillaan. Marjat, joita pihlajissa oli niin runsaasti, että oksat riippuivat niiden painosta, ovat hävinneet. Linnut ovat käyneet apajilla ja suurta tehokkuutta osoittaen putsanneet marjat nokkiinsa. Kadonneet pihlajanmarjat saavat koko maiseman näyttämään erilaiselta kuin viikko sitten. Rantautuessamme piti hetken aikaa oikein katsoa ja tuumailla, mitä on tapahtunut. Syksy on tullut ja pihlajanmarjat kadonneet parempiin suihin. 




Hiiskumaton hiljaisuus on laskeutunut koko saaren ylle. Ei lokkien kirkunaa, ei pikkulintujen liverrystä, eipä juuri veneen moottoreiden ääntä. Ei mitään niistä äänistä, jotka kuuluvat saaren kesään.  Vain hiljaisuus ja sitä on hyvä kuunnella. 

Vesi on matalalla ja rantakivikkoa näkyvillä leveä kaistale. Meriveden huuhtomat kivet täyttävät rannan ja pilkottavat vedestä valkoisina möhkäleinä. Kiviä kyllä riittää! Ei tarvitse ihmetellä, että myrskysäällä kivien kuulee aallokossa kolisevan toisiaan vasten, kun ne vyöryvät veden mukana. 

Lämpöä on hämmästyttävän paljon, huomioiden, että eletään lokakuun alkua. Aurinko paistaa! Tuuli on vähäistä. Sen huomaa pienenä väreilynä merenpinnassa. Auringonlasku illalla on kerrassaan huikea näky. Värikylläisyydessään vähintään yhtä upea kuin kesän komeimmat auringonlaskut. Nyt se on vain paljon aikaisemmin ja hyvin pian sen jälkeen tulee pimeys. Vähän ajan kuluttua kuu kuitenkin nousee taivaalle. Täysikuu, joka valaisee maisemaa lampun lailla. Kaiken yllä kaunis tähtitaivas luo tuikettaan. 




Viikonlopun kaunis sää ja mökkielämä antoivat voimia alkaneeseen syksyyn, joka tästä eteenpäin muuttuu kylmemmäksi ja yhä pimeämmäksi. Päällimmäisinä tunteina näitä tuumaillessani ovat haikeus ja kiitollisuus. Haikeus siitä, että käsillä on aika, jolloin saarelle on heitettävä hyvästit talven ajaksi. Kiitollisuus puolestaan kaikista ihanista kesäpäivistä ja luonnon tarjoamista hienoista hetkistä, joita saaressa on saanut jälleen kokea. Kuluneen kesän aikana oli hienoa huomata myös yhteisöllisyys, joka saaressa edelleen on voimissaan. Saimme sen kokea henkilökohtaisesti oman saunamme ollessa remontin alla. Saunatarjouksia sateli kiitettävästi. Suuret kiitokset niistä! Ensi kesään. 

                                            - Jaana 








 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ROOSIN LEIPOMO - PALA HIMANGAN PAIKALLISHISTORIAA

MUISTOISSA SAHANMÄKI

TAMMIKUU ON TAPUTELTU