KESÄLAITUMELLE

Olen koko elämäni asunut maalla, mutta kertaakaan en ole päässyt näkemään, kun lehmät pääsevät talven jälkeen navetasta kesälaitumelle. Nyt kävi niin, että työsähköpostiini napsahti kutsu tällaiseen tapahtumaan ja ilman muuta tartuin tilaisuuteen, kun siihen näin työn puolesta tarjoutui mahdollisuus. Tänä aamuna sain seurata, kun Kannuksen maaseutuopiston lehmät pääsivät vihreälle laitumelle nauttimaan kesästä. 

Saapuessani paikalle muun yleisön joukkoon, navetan avoimista ovista kuului jo lehmien ammuntaa. Aavistivatko ne, että jotain erityistä on tapahtumassa? En ymmärrä lehmistä mitään, joten minulla ei ole käsitystä siitä, ammuvatko ne vain huvikseen vai ilmaisevatko ammunnallaan jollain tavoin itseään.

Kun lehmät sitten navetan ovista pääsivät ulkoilmaan ja laitumelle johtavien aitojen väliin, ne käyttäytyivät vallan hillitysti. Kulkivat hiljalleen eteenpäin ja seistä töllistelivät vähän aikaa kuin hämmästellen päivänvaloa ja auringon kirkkautta. Näyttivät odottelevan, että joku ottaisi johtajan roolin ja lähtisi viemään porukkaa eteenpäin.

Eipä mennyt kauan, kun lehmien kesäfiilis alkoi nousta pintaan. Se näkyi reippaana askelluksena, juoksupyrähdyksinä, pukitteluina ja hyppyinä. Olipa hauskan näköistä! Minä, joka olen aina pelännyt lehmiä ja pitänyt niitä isoluisina, kömpelöinä kantturoina, jotka vain märehtien olla möllöttävät, sain nähdä, että ne kykenevät myös railakkaaseen menoon. Kesälaitumen kutsuessa lehmät näyttivät, mitä osaavat. Hännät viuhuivat vauhdikkaasti, päät pyörivät ja hyppelehtiminen oli sitä luokkaa, että välillä sorkat tuskin maata koskettivat. 

Lehmät näyttivät olevan aivan onnessaan ja siirtyivät melko riehakkaasti kauas laitumelle. Siellä juoksu ja hyppiminen tasoittuivat hiljalleen kävelyksi, vaikka välillä yhden ja toisen piti vielä vähän pukitella aivan kuin testatakseen, että tämä onni on totta. Kauemmas laitumelle saavuttuaan ne hajaantuivat muutaman lehmän ryhmiin, ihmettelivät kesäpäivää ja malttoivat jo maistella vähän tuoretta ruohoakin. Kun joku sitten keksi palata takaisin päin, muut seurasivat perässä, pieni porukka kerrallaan, kunnes koko lehmälauma oli jälleen samalla puolen laidunta. 

Näillä lehmillä on hyvät oltavat navetassakin. Siitä pitävät huolen karjanhoidon ammattitaitoinen henkilökunta yhdessä maatalousalan opiskelijoiden kanssa. Olen näkemäni perusteella kuitenkin vakuuttunut, että Kannuksen maaseutuopiston lehmillä oli tänään onnen ja ilon päivä. Itse sain hyvän mielen päästessäni seuraamaan tuota lehmien kesälaitumelle kirmaamista. Hyvä alku päivälle molemmille, lehmille ja minulle.

Ehkäpä meidän ihmisten kannattaisi ottaa oppia lehmistä. Kesä on alkanut. Se on tässä ja nyt, joten nautitaan siitä – aivan täysillä! Jos ei nyt ihan hypellen kuljeta, niin hyvän kesäfiiliksen voi tuntea sisällään ja näyttää sen myös ulos päin. Nautinnollista laidunaikaa lehmille ja ihanaa kesää aivan kaikille!

- Jaana