KESÄ JA LOMA

Kesäloma, jota olen odottanut ja kokenut myös tarvitsevani, on nyt alkanut. Jo ensimmäisen lomapäivän iltana pääsin saareen mökille. Päivä oli ollut paahtavan helteinen ja oli ihanaa mennä mereen uimaan. Merivesikin oli helleputken aikana lämmennyt niin, että vedessä tarkeni pulikoida pidempäänkin. Myös lämpöisen leppeä etelätuuli, josta kotona ei tiennyt mitään, vilvoitti mukavasti. 

Jäin yksin mökille yhdeksi yöksi. Hyvä alku lomalle, olla omissa oloissaan. Joskus yksinolo on todella paikallaan. Olin mielessäni suunnitellut, että kuvaan illalla upean auringonlaskun ja noin kolme tuntia sen jälkeen auringonnousun kultaaman merimaiseman, vaan toisin kävi. 

Myöhemmin illalla tuuli yltyi, aurinko meni pilveen ja taivas synkkeni. Tuulensuunta kääntyi ja ilma jäähtyi. Sadetta ei kuitenkaan tullut, joten kamera kaulassa menin rantaan katsomaan, miltä auringonlasku näyttäisi. Pilvien takaa se pilkisteli ja jonkinlaisia kuvia sain. Sitkeästi odotin myös auringonnousua, mutta se jäi tällä kertaa näkymättömiin. Taivas oli silti upea punaisena ruskottaessaan. 

Yön hiljaisuudessa istuin rannalla kivellä. Kuuntelin kesäyötä ja katselin ympärilläni aukeavaa merimaisemaa. Niin kaunista ja rauhoittavaa. Se, etten saanut sellaisia kuvia kuin olin ajatellut, ei harmittanut lainkaan. Kesää ja lomaa on edessä vielä viikkoja, joten kuvien näpsimiseen on aikaa. Siinä istuessa oli niin helppo tarttua hetkeen ja päästä kiinni ajatukseen, että tosiaankin on lomalla. Ilman kiirettä, aikatauluja, suorittamista. Hyvällä ja levollisella mielellä menin nukkumaan. 

Aamulla heräsin ikkunoita helisyttävään ukkosen jyrinään. Kello oli 5.30. Kurkistin verhon raosta. Maisema oli synkkä ja tuulinen. Hetken kuluttua alkoi sataa vettä. Sateen ropinaan ja aika ajoin jyrähtehtelevään ukkoseen nukahdin uudelleen. 

Ihana, hidas aamu. Sade kasteli rutikuivaa maata ja raikasti ilmaa. Lojuin sängyssä pitkään. Välillä luin ja otin vielä pienet nokoset. Makasin valveilla ja kuuntelin sisälle kantautuvaa pikkulintujen sirkusta ja lokkien kirkunaa. Lopulta nousin, keitin kahvit ja laitoin hyvän aamupalan. Meri oli tyven ja aurinkokin tuli taas esiin. Edessä oli uusi kesäpäivä, jonka voin käyttää, miten haluan. Kerrassaan mahtavaa! 

             - Jaana