ÄITIENPÄIVÄN KYNNYKSELLÄ

Huomenna on toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä. Se tuo mieleen monia ajatuksia äitiydestä ja ennen kaikkea saa muistelemaan omaa äitiä. Äitiys on vallan monisäikeinen asia ja äidin roolissa on paljon vartijana. Äiti on kasvattaja, neuvonantaja, rinnalla kulkija, kuuntelija – ja vielä paljon muuta. Äitinä oleminen on kokonaisvaltaista ja täyspäiväistä. Hommana se ei ole helpoimmasta päästä, vaikka toisaalta se mielletään yhdeksi maailman luonnollisimmista asioista. Kaikki naiset eivät kuitenkaan saa äitiyttä kokea, vaikka kuinka paljon haluaisivat.

Äidin ja lapsen välinen suhde on ehkä maailman vahvin suhde kaikkine perintötekijöineen ja tunnesiteineen. Side äidin ja lapsen välillä on olemassa jo ennen kuin nämä kaksi ovat toisiaan kasvotusten kohdanneetkaan. Uskon, että kaikki äidit rakastavat lapsiaan ja toivovat heille hyvää. Nekin äidit, jotka eivät syystä tai toisesta kykene lapsistaan itse huolehtimaan. Heidän suurin rakkauden tekonsa lastansa kohtaan saattaa olla, että he luottavat lapsensa jonkun toisen hoiviin. Rakastavan aikuisen, jonka uskovat voivan tarjota lapselleen paremman elämän kuin itse kykenisivät.

Minä synnyin äitienpäivänä ja minulla oli onni saada hyvä äiti. Sellainen, joka piti huolta kaikin tavoin. Sellainen, jonka kanssa oli hyvä jutella kaikenlaisista asioista, mitä elämän varrella vastaan tuli. Pystyin aina luottamaan siihen, että jos ja kun äitiä tarvitsin, hän oli olemassa minua varten.

Äidillä oli tunneälyä, joka näyttäytyi toisten huomioimisena tavallisissa, arkisissa asioissa. Äiti osoitti välittämistä ja auttoi pyytämättä. Muistikuvaan äidistä liittyy vahvasti työn touhu. Äidillä oli tapana tehdä yhden homman ohessa valmiiksi toinenkin, koska se hänen sanojensa mukaan tuli siinä samalla. Äidin harrastuksetkin tapahtuivat kodin piirissä. Niin sanotulla vapaa-ajallaan äiti tykkäsi tehdä monenlaisia käsitöitä tai puuhastella pihalla. Yleensä aikaa näille töille oli vasta iltamyöhään ja yön tunteina, jolloin oli hetki omaa rauhaa. Kun olin itsekin jo aikuinen, teimme äidin kanssa myös yhdessä asioita ja siinä samalla juttelimme. Se oli hyvä systeemi. Siinä oppi käytännön asioita, mutta samalla  paljon muutakin.  

Kuulen silloin tällöin lausahduksia: ”Oletpa aivan kuin äitisi.” tai ”Kylläpä muistutat äitiäsi.” Ehkä tällaiset kommentit tarkoittavat lähinnä sitä, että muistutan äitiä jollain tavalla ulkonäöltäni tai olemukseltani. Tunnistan itsessäni kuitenkin olevan muutakin samaa. Joskus huvittaa, kun huomaa tekevänsä, toimivansa, ajattelevansa tai sanovansa aivan kuin äiti olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt. Joskus se taas melkein ärsyttää. Geenit ovat joka tapauksessa vahvoja ja epäilemättä olen perinyt äidiltäni muutakin kuin ruskeat silmät.

Meillä jokaisella on vain yksi ainoa äiti. Olen kiitollinen, että sain pitää omani niin pitkään, että lapsenikin saivat hänet oppia tuntemaan. Äidin poismenosta on tämän äitienpäivän kynnyksellä kulunut noin seitsemän ja puoli vuotta. Sairastuminen syöpään vei voimat. Tauti oli aggressiivinen ja kaikkia mahdollisia hoitoja vahvempi. Oli raskasta seurata läheltä, miten vahva ja elämänhaluinen ihminen hiipui pois. Olen silti kiitollinen myös siitä, että sain olla äidin lähellä ja pitää hänestä huolta.

Äidin kuoleman jälkeen monet ihmiset ilmaisivat osanottonsa, lähettivät kukkia ja kortteja. Yhdessä kortissa oli seuraava runo: 

”Jos hän olisi kuka tahansa muu ihminen,

sinun olisi helpompi,

mutta hän on äitisi.

Hän on sinun taustasi.

Teidät on maalattu samaan tauluun,

samoihin kehyksiin.”

Eilen kävin siskoni kanssa hautausmaalla. Laitoimme perinteiseen tapaan äitienpäiväksi haudalle orvokit. Minusta on mukavaa, että teemme sen yhdessä. Samalla käymme mummujemme haudoilla. Juttelemme ja muistelemme. Välillä naurattaa, välillä itkettää. Ajatuksia, muistoja ja mietteitä on niin hyvä jakaa sellaisen kanssa, jolla myös on sama tausta, samassa taulussa ja samoissa kehyksissä. 

Kiitokset omalle äidille kaikesta rakkaudesta ja huolenpidosta. Kiitos myös siitä, että olit lapsilleni kultainen mummu. Hyvää äitienpäivää kaikille äideille! 

- Jaana, äitienpäivälapsi