Elämänmerellä

  Saimme sittenkin valkoisen joulun. Ihanaa! Kyllä valkoinen maa ja maisemat lumipuvussaan ovat kaunista katseltavaa, varsinkin näin joulunaikaan. Tänään ulkoilin pari tuntia talvisessa luonnossa jouluruokia ja – herkkuja sulatellen. Siinä kulkiessani samalla mietin joulutunnelmia, joita on ollut laidasta laitaan viimeisen parin päivän aikana. Aatonaattona heräsin hiljaisessa talossa. Kaikki jouluaskareet oli tehty valmiiksi. Keitin aamukahvit ja nautiskelin ajatuksella, että saan rauhoittua jouluun. Katselin ympärilleni kodissamme. Joulu näkyi tuikkivina valoina, koristeina ja kukkina. Parrakas tonttu kökötti pöydällä punaisen joulutähden vierellä hiippalakki silmillään. Maistelin piparkakkuja ja hörppäsin kahvia päälle. Juuri sellainen hidas aamu, josta nautin. Puhelimen ääni katkaisi joulutunnelmoinnin. Sain suru-uutisen. Kultainen tätini oli nukkunut pois edellisenä yönä. Tieto ei ollut yllätys, mutta se pysäytti, kuten kuolema lopullisuudessaan aina tekee. Väistämättä muistin ...

Joulu ja sen viettäminen saavat joka vuosi osakseen paljon huomiota. Joulua valmistellaan ja siihen liitetään paljon muistoja, jotka tekevät siitä tunnerikkaan juhlan. Perinteitä vaalitaan ja jouluun niitä kuuluu ehkä enemmän kuin mihinkään muuhun kalenterivuoden aikana vietettävään juhlaan. Itsekin valmistelen joulua. Haluan kotiin joulun tuoksua ja tunnelmaa. Leivon piparkakkuja äidiltä perityllä reseptillä – ruskeita ja valkoisia. Siivottuun kotiin sytyttelen jouluvaloja ja asettelen esille koristeita, joista monet tuovat mieleen rakkaita ihmisiä ja ajatuksia yhdessä vietetyistä jouluista ja elämästä yleensä.   Myös pihamaa saa jouluvalonsa. Kauppojen hyllyt ovat pullollaan mitä erilaisimpia valovirityksiä ja täytyy sanoa, että niiden joukossa on useampia, joita en huolisi porraspieltäni tai ikkunaani koristamaan. Jos pitäisi valita vain yksi jouluvalo, minulle valinta olisi helppo. Valitsisin kynttilän. Tavallisen kynttilän, jonka sydän sytytetään tulitikulla palamaan. Siinä ...