SYKSYN TUNTUA

Syksy on ehtinyt jo näyttää luonnonvoimia Aila-myrskynä, mutta kauniita ja aurinkoisiakin päiviä on saatu. Sää on ollut vuodenaikaan nähden myös ihmeen lämmintä. Viime viikonloppuna sain mökkisaarella ihmetellä Aila- myrskyn aikaansaannoksia, kun kuljeskelin katselemassa sen kaatamia puita. Hurja on voima, joka kaataa vuosikymmeniä kasvaneet puut nurin. Ne eivät ole mitään pikkutikkuja, mutta kaatuvat juurineen päivineen myrskyn riehuessa. Toisaalta saarella puiden juuret ovat kovin pinnassa, sillä kivikkoinen maaperä ei tarjoa mahdollisuutta syvään juurtumiseen. Aila oli riehuessaan katkonut myös paljon oksia, isojakin. Onneksi puiden kaatumisesta ja oksien katkeamisesta ei ollut koitunut mitään vahinkoa rakennuksille.



Syyssää on vaihtelevaa. Viikonloppua hallitsi syksyinen harmaus, vaikka perjantai-iltana saareen saapuessamme taivas oli auringonlaskun jälkimainingeissa kauniin värikäs ja meri tyyni. Aamulla herätessä utuinen näkymä merelle tuntui jollain hassulla tavalla ristiriitaiselta ilman lämpötilan kanssa. Ulos mennessään odotti, että on kosteaa ja koleaa, mutta pian huomasi, että mökin ikkunasta avautuvan näkymän perusteella oli varannut liikaa vaatetusta päälleen ja sitä sai keventää, jos vähänkin liikkui. 




Syksyn tuntua todisti eniten pimeys, joka tuli illoin jo aikaisin ja on mielestäni ikävin syksyn merkki. Turvallisuussyistä lamppu oli viikonloppuna mökillä välttämätön kapistus, koska eteensä ei nähnyt metriäkään. Aivan säkkipimeää! Kynttilälyhtyjen loisteessa näki kulkea mökin ympäristössä. Saunapolun varrelle ne loivat sopivasti valoa ja syysiltaan tunnelmaa. Lyhtyjen valossa oli mukava istuskella saunajäähyllä mökin terassilla. Merta ei nähnyt, mutta sen pauhun kuuli ja sitäpä oli ihana kuunnella. Sisällä mökissä ritisevä takkatuli loi lämpöä. Näissä syysilloissa merellä on aivan oma tunnelmansa. Erilainen kuin kesällä, mutta ihana. Mökkinaapuri totesi, ettei näissä syyspäivissä ja - illoissa saaressa ole mitään muuta vikaa kuin se, että niiden tietää pian päättyvän tämän vuoden osalta. Niinhän se on. Syksyn myötä hiipii mieleen hienoinen haikeus siitä, että pian mökillä olemiseen tulee talven mittainen tauko. Joka vuosihan niin käy ja sen tietää etukäteen. Se ei ole yllätys, mutta haikeudelta ei silti voi välttyä. Sitä on ilmassa aina, kun paikkoja mökillä aletaan laittaa talviteloille. Hiljalleen sitä on tänäkin syksynä jo aloiteltu. Samaan aikaan lohduttaudutaan vielä ajatuksella, että jos säät sallivat, vielä ensi viikonloppuna tullaan ja ollaan. Sitten, kun syksy on riittävän pitkällä, ei yleensä enää olla, mutta kuitenkin tullaan. Nimittäin käymään, päiväseltään. Lopulta on edessä päivä, jolloin talvi tekee tuloaan ja vene nostetaan ylös. Saari jää odottamaan kanssamme seuraavaa kesää. 




Jos pimeys on syksyssä mielestäni ikävintä, parasta puolestaan ovat värit. Niitä olen ihaillut saaressa ja muuallakin. Ruskan värit ovat upeita. Yhtenä aamuna töihin ajellessani katsoin peltomaisemaa, jonka päällä leijui aamu-usva. Aurinko nousi sänkipellon laidalla olevan metsikön takaa tavoittaen juuri kuusenlatvat. Kuusten välistä pilkahteli kullankeltaisia lehtipuita ja jossain kohden näkyi syksyn syvänpunaista sävyä. Olisin niin halunnut päästä kuvaamaan tuota maisemaa ja syksyn kauneutta, mutta eipä se käynyt päinsä, kun työpäivä oli edessä. Ehkäpä jonain viikonloppuna sattuu vielä yhtä kaunis aamu ja jaksan riittävän aikaisin lähteä kameran kanssa liikkeelle. 





Kaunista luontoa on onneksi lähellä sittenkin, kun talven tullen ei mökkisaareen enää pääse. Olen sitä syksyn mittaan jo ihastellutkin. Pian tuo pimeys vain haukkaa vuorokaudesta yhä isomman palan, eikä valoisaa aikaa työpäivän jälkeen juuri ole. Eipä anneta sen kuitenkaan masentaa. Täytyy painottaa luonnossa liikkumista viikonloppuihin ja kerätä silloin voimia syksyyn ja siihen pimeyteenkin. Hyvillä mielin lokakuuta kohti.

 


                                                       - Jaana 








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ROOSIN LEIPOMO - PALA HIMANGAN PAIKALLISHISTORIAA

MUISTOISSA SAHANMÄKI

TAMMIKUU ON TAPUTELTU