TERVETULOA VUOSI 2022

Saimme hyviltä ystäviltä kutsun tulla heidän mökilleen vaihtamaan vuotta ja tottahan toki tartuimme siihen kovin mielellämme. Oli mukava pitkästä aikaa istua iltaa ja nauttia hyvästä tarjoilusta. Jutella kuluneen vuoden hetkistä, parhaista ja pahimmistakin sekä pohdiskella, mitä kaikkea tulemme alkavan vuoden aikana kohtaamaan. Vähän puhuimme unelmistakin, joiden toteutumisesta ei ole takeita, mutta tärkeintä lienee, että niitä on. 

Vuoden ensimmäisenä päivänä luonto antoi parastaan. Sain monien muiden joukossa ihmetellä Ohtakarin rannoille kertyneitä suuria jäärovia. Aurinko paistoi hetken ja valo oli huikean ihana, pastellisen pehmeä ja herkkä. Rannalla puhaltava tuuli sen sijaan oli armottoman kylmä ja sormet kohmettuivat hetkessä valokuvia ottaessa.

Jäärovat olivat paikoin hyvinkin korkeita ja erottuivat ruskottavaa taivasta vasten kuin pienet, lumipeitteiset vuoret. Meri, joka vielä eilen oli loiskinut aaltojaan jäärovia vasten, oli nyt saanut päälleen lumen ja jään muodostamat pyörteet. Näytti siltä kuin vesi olisi aaltoillessaan vain yhtä äkkiä, kesken loiskahtavan liikkeen jäätynyt paikoilleen. 

Tammikuun ensimmäisenä päivänä Ohtakarin pengertiellä ja saareen johtavalla sillalla riitti liikennettä. Taivaalla pilkistelevä aurinko sai ihmiset ulkoilemaan ja jäärovat vaikuttivat nähtävyydeltä, jonka kaikki halusivat ikuistaa kuviksi. Toisessa päässä saarta oli rauhallisempaa, eikä näkötorniin lisäksemme ollut kiipeäjiä. Mekin uskaltauduimme vain ensimmäiselle tasanteelle. Lumiset portaat tuntuivat tekevän kipuamisesta tavallistakin epävarmempaa.

Lähtiessämme kävelemään saaresta pois, auringonlasku oli onneksemme juuri parhaimmillaan. Se kultasi hennon, meren päällä lepäävän jääpeitteen kauniilla valollaan ja valaisi rantakivien päälle peitoksi asettuneen vitivalkoisen lumen kimaltelemaan pikkupakkasessa. Mökkien ikkunoihin sattuvat auringonsäteet saivat ne näyttämään siltä kuin mökeissä loistaisi lämmin valo, vaikka ne seisoivat tyhjillään talven pysähtyneessä hiljaisuudessa. 

Tämän vuoden ensimmäinen päivä oli hyvä päivä, jonka päätteeksi sain illan kiristyvässä pakkasessa ihailla tähtitaivasta, kuten eilenkin, vuoden vaihtuessa. Tähtitaivas kauneudessaan on asia, jota silloin tällöin kannattaa kyllä hetkeksi pysähtyä katselemaan. 

Toivon, että alkaneen vuoden päivät olisivat hyviä. Tiedän, ettei elämä säästä ketään huonoiltakaan päiviltä. Siispä lienee paikallaan toivottaa kaikille tasapainoista eloa ja oloa. Runsain mitoin onnea ja hyvän olon tunteita sekä riittävästi voimia aina, kun niitä tarvitaan. Hyvää vuoden jatkoa!

- Jaana