JÄÄVEISTOSPOLULLA

Tampereen Ikurissa on parasta aikaa avoinna jääveistospolku. Lukemani tiedon mukaan se on jo perinteeksi muodostunut, paikallisen urheiluseuran järjestämä talvitapahtuma ja hyvin suosittu. Kun viime viikonloppuna saimme käydä jääveistospolkuun tutustumassa, sen suosio näytti olevan taattu. Ihmisiä riitti jonoksi asti. Pitkää jonoa selitti osaltaan koronatilanteen vaatimat turvavälit, jotka hidastivat polulle pääsyä ja siellä kulkemista. Tapahtuman suosiota saattoi siivittää myös vuoden tauko. Polulla on joka vuosi oma teemansa. Tämän vuoden jääveistospolku kunnioitti viime marraskuussa menehtyneen lastenkirjailija Kirsi Kunnaksen muistoa ja elämäntyötä.

Satumaisen tunnelman tavoitti heti, kun valaistun kaariportin alta astui jääveistospolulle. Veistokset ovat valaistuja ympäri vuorokauden, mutta illalla, jolloin me niitä ihastelimme, ne ovat upeimmillaan. Silloin valaistus pääsee oikeuksiinsa. Valaistus oli huomioitu myös ympäröivässä metsässä, missä lumisten puiden oksille oli asetettu erilaisia valoja. Talvimaisema sekä taustalla sopivalla volyymilla soiva musiikki, tehostivat hyvin satumetsän taianomaista tunnelmaa.

Näsijärven jäästä veistetyt teokset olivat upeita taidonnäytteitä siitä, mitä kaikkea jäästä voi saada aikaan, kun on taitoa sitä käsitellä. En yhtään ihmettele, että väkeä oli paikalle kertynyt veistoksia ja niiden tekemistä vaativaa kädentaitoa ihailemaan. Satumetsästä löytyi Kunnaksen tunnetuista teoksista, Tiitiäisen metsä ja Tiitiäisen satupuu, tuttuja hahmoja. Jokaisen jääveistoksen kohdalla oli esillä myös hahmoon liittyvä runo.

Yksi hienoimmista oli prinssi Sebuseksen linna ruusukuvioisine pylväineen. Oli lintuja, possuja, sammakoita ja tietysti tunteellinen siili. Lentävä hevonen oli saanut siivet selkäänsä ja jäniksiä satumetsässä oli kokonainen lauma. Vanha vesirotta Jaakko Vaakko makasi kaislavuoteellaan ja Herra Pii Poo oli hoitamassa taikurin virkaansa. 

Taiteen nälkää polkua kiertäessä sai tyydytettyä, mutta aivan tavalliseen nälkäänkin oli tarjolla grillimakkaraa ja mehua. Tapahtuma oli hienosti toteutettu ja kaikenikäisille sopiva. Perheen pienimpien riemuksi oli tehty myös liukumäki - mistäs muusta kuin jäästä. Se näytti olevan ahkerassa käytössä ja luistavan hyvin, kun haalarikansa sieltä alas viiletti. Kaiken kaikkiaan vallan mukava talvinen ulkoilutapahtuma. Ehkäpä Ikurin Vireen tempauksesta kannattaisi ottaa mallia muuallakin.

Jääveistospolku on avoinna niin kauan kuin sääolosuhteet ovat veistoksille armolliset. Toivottavasti vielä hyvän tovin. Polku on kaikille avoin, maksuton tapahtuma. Sekin on hienoa, että tänä päivänä johonkin voi osallistua ilman pääsymaksua. Jos on kulkua Tampereen suunnalla, kannattaa jääveistospolulla piipahtaa. 

                                        - Jaana